esseet.net^v3.0

Mielenterveys

Mielenterveys aihealueena on erittäin laaja, ja siitä on melko vaikeaa tehdä kovinkaan kattavaa tiivistelmää, mutta valitsin sen koska psykologia on kiinnostanut minua jo pitkään ja mielenterveys on yksi psykologian keskeisistä osa-alueista.

Mielenterveyteen vaikuttaa kolme keskeistä osa-aluetta jotka ovat fyysinen-, psyykkinen-, ja sosiaalinen hyvinvointi. Jos jokin näistä järkkyy tavalla tai toisella, on mielenterveys aina alttiina vaurioille. Mielenterveyden tutkiminen ja hoitaminen on kehittynyt varsinaisesti vasta viime vuosikymmenillä, ja on siten aihealueena hyvin nuori ~ entisaikaan kun mieleltään vaurioituneita kutsuttiin vain hulluiksi. Kuitenkin kehitys tutkimuksissa ja tilastoinneissa on nopeaa, ja joka päivä tiedetään jotain uutta.

Fyysinen hyvinvointi käsittää kehon hyvinvointia ja toimivuutta.

Voi helposti kuvitella että henkilö menettää elämänhaluaan jos on ollut huippu-urheilija ja saakin neliraajahalvauksen. Tällaiset ovat toki vain ääripään tapauksia, ja kaikki tapaukset ovat yksilökohtaisia. Se kuinka vakavasti kukin ottaa vaikka täysin normaalin flunssan voi vaihdella hyvinkin radikaalisti ja voimakkuus on joissain määrin verrannollinen psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaan. Joku ei välitä siitä juuri ollenkaan kun taas jollekin se voi tuntua maailmanlopulta. Näissä tapauksissa ihmisen persoonallisuus vaikuttaa ratkaisevasti.

Psyykkinen hyvinvointi käsittää varsinaisesti mielen hyvinvointia.

Sanat ”masennus”, ”skitsofrenia” ja ”maanis-despressiivisyys” ovat nyky-yhteiskunnassa tuttuja sanoja varsinkin nuorempien sukupolvien korvissa ja joiden merkitykset ainakin suurinpiirtein tiedetään. Ne ovat mielen sairauksia jotka esimerkiksi saavat ajatukset toimimaan normaalista poikkeavalla tavalla ja luovat omaa, muusta maailmasta poikkeavaa todellisuutta. Niiden vakavuutta ei missään tapauksessa pidä väheksyä tai halveksia. Ihminen jolla on jokin mielenterveydellinen sairaus on usein vaaraksi joko itselleen tai muille taudista riippuen. Vakavasti masentunun ihminen voi olla itsetuhoinen mutta voi myöskin itsemurhaa yrittäessään vaarantaa myös muita. Skitsofrenikko voi kuvitella muita ihmisä fyysisenä uhkana itselleen ja hyökätä täysin arvaamattomasti jonkun kimppuun kuvitellen puolustavansa itseään, tai vaikka nähdä ihollaan hönteisen ja uskoa sen lähtevän vain leikkaamalla pois jne. On todettu että jopa 15-25% Suomen väestöstä on jokin mielenterveydellinen ongelma. Voidaan siis jo puhua kansantaudeista. Mielenterveysongelmista yleisin on masennus, joita on monia eri asteisia ja joista vakavimmat johtavat usein itsemurhayrityksiin. Vakavaa masennusta esiintyy nuorilla noin yhdellä viidestäkymmenestä ja lievää joka kymmenennellä. 2% kaikista vuosittain kuolleista ihmisistä kuolee itsemurhaan.

Psyykkinen hyvinvointi ei tarkoita vain diagnosoituja mielenterveydellisiä sairauksia, vaan ns. mielen yleiskuntoa. Tähän vaikuttavat kaikki niin positiiviset kuin negatiivisetkin tapahtumat. Suoritukset ja onnistumiset vaikka urheilussa tuovat hyvää mieltä ja auttavat jaksamaan, uudet ystävyyssuhteet tuovat onnellisuutta ja jutteleminen kavereiden kanssa auttaa selviämään ikävistä asioista kun taas riidat ystävien kanssa tai vaikkapa läheisen kuolema laskevat psyykkistä hyvinvointia. Erityisesti suuret onnettomuudet kuten esimerkiksi juuri läheisen kuolema, altistavat voimakkaasti masennukselle. Tällöin on hyvä kääntyä mielenterveyspalveluiden puoleen, joita ainakin Suomessa on lain mukaan jokaisen kunnan tarjottava. Lappeenrannassa näitä ovat mm. nuorille suunnattu SIHTI, Saimaan kriisikeskus, koulupsykiatrit ja sairaalan mielenterveysosasto. Palvelut ovat ilmaisia ja kaikille avoimia. Kunnallisten palveluiden lisäksi mielenterveyspalveluja tarjoaa moni yksityinen sektori, mutta nämä ovat hyvin kalliita.

Sosiaalisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan mm. seuraavia asioita: itsetuntoa ja sen kehitystä, vuorovaikutuskykyä ja itsensä hyväksymistä yksilönä. Näitä voisi kutsua myös vaikka elämisen taidoiksi ja ne kehittyvät ja muuttuvat läpi elämän – erityisesti lapsuudessa ja nuoruudessa. Sosiaaliseen hyvinvointiin vaikuttaa hyvin moni asia joista jotkut ovat lahellä kuten perhesuhteet ja kaveripiiri mutta myös laajasti kuten maan kulttuuri. ”Suomalaiset ovat yrmyjä tuppisuita” on eräs stereotypia joka meihin joissain maissa liitetään, eikä se edes kierrä kaukaa todellisuutta. Vaikka monikulttuurisuus ja avoimuus onkin lisääntynyt, ovat suomalaiset silti huomattavan paljon varovaisempia avautumisesta omista asioista ja yleinen keskustelu ja esteellisyys ovat paljon heikompia verrattaessa isteämme vaikka joihinkin välimeren kansoihin kuten esimerkiksi italialaisiin.

Mielenterveys ei siis ole vain mielen sairauksia vaan myös identiteetin kehittymistä, kypsäksi aikuiseksi kasvamista ja ajattelun kehittymistä. Identiteetti kehitty varsinaisesti lapsuus- ja nuoruusiässä. Se miten hyväksyy itsensä ja kehonsa, sekä mitä on niiden eteen valmis tekemään, muokkautuu koko ajan ja suuria vaikuttavia tekijöitä ovat mm. kasvatus, kaveripiiri, koulutus ja yleiset kauneusihanteet. Nykymaailmassa muotituottajat markkinoivat laihuutta kauniina, ja lähestulkoon kaikki ns. huippumallit ovat alipainoisia. Tämä on valtava ongelma erityisesti nuorten tyttöjen ja naisten keskuudessa ja johtaa joskus syömishäiriöihin kuten anoreksiaan tai bulimiaan. Jos jää porukan ulkopuolelle ryhmässä ja joutuu syrjityksi, identiteetti heikentyy ja haurastuu. Ei uskalleta olla omia itsejään, vaan joko koitetaan vaan mennä hiljaa muitten mukana, näytellä kovista ja haukkua muita nostaakseen omaa statustaan, tai syrjäydytään ja eristytään lähes kokonaan.

Tässä taulukko kuolemissyistä vuosilta 07-08. Tummennetulla syyt jotka ovat vahvasti liitännäisiä mielenterveyteen.

Kuolleiden määrien muutokset 2007-2008

Kuolemansyyt ja ikäluokka Sukupuolet yhteensä Miehet Naiset
2007 2008 2007 2008 2007 2008

Kuolleet yhteensä 49093 49090 24805 24451 24288 24639
Kasvainkuolemat 11097 11214 5803 5782 5294 5432
Verenkiertoelinten sairauksiin kuolleet 20193 20144 9650 9495 10543 10649
Sepelvaltimotautikuolemat (Iskeemiset sydäntaudit) 11887 11761 6058 5913 5829 5848
Alkoholiperäisiin tauteihin ja tapat. alkoholimyrkytykseen kuolleet 2167 2136 1701 1674 466 462
Tapaturmiin kuolleet (pl. alkoholimyrkytykset) 2484 2470 1643 1619 841 851
Itsemurhakuolemat 995 1033 751 801 244 232
Murhat, tapot ja tahalliset pahoinpitelyt 116 119 74 79 42 4

Näin ollen puhutaan siis hyvin merkittävästä asiasta, joka koskettaa meistä jokaista. On äärimmäisen tärkeää että mielenterveyspalveluita tarjotaan, ja varsinkin lapsille ja nuorille jotka kokevat rajuja muutosten vaiheita elämässään ja ovat siten alttiita monelle vaaralle. Kun psyykkinen tai sosiaalinen hyvinvointi järkkyy nuorella esim. eron seurauksena, välit vanhempiin huononevat ja/tai kasvatus on huonoa, ajautuu nuori helposti huonoille teille eikä huumausaineitten käyttö ei ole niinkään harvinaista ihmisille jotka eivät pysty parantamaan oloaan muuten vaan pyrkivät tätä kautta helpottamaan sitä ja purkamaan sisäistä ahdistusta joka pitäisi saada puheena ulos. Tämä altistaa luonnollisesti myös fyysisen hyvinvoinnin, lisää aggressioita heikentää psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia edelleen, vääristää maailmankuvaa ja identiteettiä sekä altistaa mielenterveydellisille sairauksille.

Voimme miettiä myös taannoisia kouluampumisia; Mikä saa tallaisia tapahtumia aikaan ja tarjotaanko mielenterveyspalveluja tarpeeksi? Jotta tällaisilta ääritapauksilta ja syrjäytymiseltä vältyttäisiin, on mielestäni kunnallisia palveluita pyrittävä lisäämään ja niiden laatua kehittämään. Ongelmana toki on ettei rahaa juuri ole eikä sitä anneta. Myöskään työntekijöitä ei ole kyseisellä alalla tarpeeksi.

Kysymys on kuitenkin myös arkipäivän elämän teoista ja valinnoista. Siitä miten ottaa toiset ihmiset huomioon ja miten heitä kohtelee. Pyritään ottamaan kaikki porukkaan eikä jätetä toisia ulkopuolelle vaikka joku vähän rasittava olisikin. Näin välttyisimme suurelta määrältä masennuspotilaita ja itsemurhayrityksiä, sekä saisimme rakennettua tehokkaamman ja toimivamman yhteiskunnan jossa työkyky ja opiskelu olisi paljon kyvykkäämpää ja perusonnelisuuden taso nousisi. - Kaunis ajatus jonka toteuttamisessa ei valitettavan luultavasti koskaan tulla onnuistumaan.

Tilastolähteet: www.stat.fi

Sampo Hyvärinen 1B

Auta esseet.net -sivustoa kasvamaan!

Klikkaa itsesi heti lähetä tiedostoja -sivulle ja lähetä kaikki koneellasi lojuvat, palveluun sopivat tiedostot muiden käyttäjien saataville!

Auttamalla muita autat myös itseäsi! :)

Lataa tiedosto

Lataa tiedosto klikkaamalla alla olevaa linkkiä. Muistathan myös kommentoida lataamaasi tiedostoa sivun alaosassa olevan lomakkeen kautta!

mielenterveys.doc

Auta esseet.net -sivustoa kasvamaan!

Klikkaa itsesi heti lähetä tiedostoja -sivulle ja lähetä kaikki koneellasi lojuvat, palveluun sopivat tiedostot muiden käyttäjien saataville!

Auttamalla muita autat myös itseäsi! :)