esseet.net^v3.0

Norja

1. SIJAINTI

Atlantin Valtameren rannikolla Euroopan luoteisosassa sijaitseva Norja on kuningaskunta. Sen pituus on pohjois-etelä suunnassa yli 1700 km, mutta leveys itä-länsisuunnassa leveimmillään vain 430 km. Norjan rajanaapurit ovat Ruotsi, jonka vastainen raja on pisin (1647 km), Suomi (716 km) sekä Venäjä (196km). Rannikon edustalla on yli 150 000 saarta, joista noin 2000 on asuttuja. Rannikon pituus on suoraan mitattuna noin 2650 km, mutta saaret ja lahdet mukaan lukien lähes 30 000 km. Norjalle kuuluu myös eräitä merentakaisia alueita, joista tärkein on Huippuvuoret (Svalbardin hallintoalue), jonka pinta-ala on 62 000 km2.

2. Luonto

2.1 Korkokuva

Norjan maisemaa hallitsevat vuoristot ja tunturit, joista osa on lumenpeitteisiä vuoden ympäri. Vuoristo- ja tunturialueet käsittävät Norjasta lähes 75 %. Korkein vuoristo on maan eteläosassa sijaitseva Jotunheimen, jonka korkein huippu on 2479 m:iin ulottuva Glittertind. Maan keskikorkeus on runsaat 500 m ja yli viidennes on päälle 100 m korkeaa. Maan halki etelästä pohjoiseen kulkee kaledonialainen poimuvuoristo Skandit, jonka karut tunturiylängöt (Viddat) ovat korkeampia etelässä kuin pohjoisessa. Jääkauden jäljet näkyvät kaikkialla. Ruotsista Etelä-Norjan poikki Bokna vuonolle kulkee Salpausselkiä vastaava reunamuodostuma. Rannikkoa rikkovat kapeat, jyrkkäseinämäiset vuonot, jotka jatkuvat sisämaahan jokilaaksoina. Lofooteilta etelään kulkeva kapea, lähes merenpinnan tasolla oleva rantatasanne. Ainoa varsinainen alanko sijaitsee Oslonvuonon ympäristössä.

2.2 Vesistöt

Norja tunnetaan vuonojen maana. Norjassa on paljon koskia. Norjan joet ovat lyhyitä, nopeasti virtaavia ja koskisia. Maan isoin järvi on Mjosa (366 km2), isoin joki on Glomma (611 km) ja pisin vuono on Sognevuono (204 km). Tuntureiden väliset, mannerjään syviksi ja leveiksi muovaamat laaksot jatkuvat mereen vuonoina, joista pisin Sognevuono Bergenin pohjoispuolella.

2.3 Ilmasto

Norjan ilmasto on merinen ja lauhkeampi kuin muualla yhtä pohjoisessa. Maa kuuluu länsituulten vyöhykkeeseen ja Golfvirta lämmittää rannikkovesiä. Paikalliset lämpötilaerot ovat kuitenkin maan pituuden ja korkeuserojen vuoksi melko suuret, esimerkiksi talven keskilämpötila on pohjoisessa –14 c, mutta lounaisrannikolla +3 c. Vuoden keskilämpötila jää 0 c:n alapuolelle vain korkeimmilla vuorilla ja paikoitellen Ruijassa. Lumipeite pysyy etelässä 30 päivää ja pohjoisessa 180 päivää, mutta etelänkin ylängöillä voidaan hiihtää joulukuusta huhtikuuhun. Vuonojen perukoihin jää lämpimiä ja kosteita ilmastokeitaita, joissa hedelmäpuutkin viihtyvät. Atlantilta puhaltavat tuulet tuovat runsaasti sateita länsirinteille, itäosissa taas on kuitenkin melko kuivaa. Sateisinta on Keski-Norjassa, missä vuotuinen sademäärä on yli 4000 mm. Tunturiylängön itäpuolella olevissa laaksoissa sataa vain 300 mm vuodessa.

2.4 Kasvillisuus ja eläimistö

Norjassa on kolme pääkasvillisuusvyöhykettä. Maan pohjoisosissa sekä korkeimmilla vuorilla on tundraa. Puurajan yläpuolella on peräti 49 %maasta. Keski-Norja kuuluu havumetsävyöhykkeeseen, jonka tärkeimmät puut ovat mänty ja kuusi sekä ylärinteille koivu. Etelässä metsät muuttuvat lehtipuuvaltaisiksi ja niissä kasvaa jaloja lehtipuita, mm. tammia ja pyökkejä. Kasvillisuuteen kuuluu myös muualta Fennoskandiasta puutuvia lajeja mm. ainavihanta orjanlaakeri (ilex aquilfolium). Eläimistöön kuuluu sekä keskieurooppalaisia että pohjoismaisia lajeja. Norjassa on melko yleisesti hirviä, kuusipeuroja ja saksanhirviä. Suuret pedot (karhu, susi, ahma) ovat käyneet harvinaisiksi. Rannikon lintuvuorilla on miljoonien merilintujen muodostamia yhdyskuntia. Suurimmat luonnonsuojelualueet ovat Borgefjell (1087 km2) ja Ovre Anarjokka (1120 km2).

2.5 Teemasivu

3. NORJAN VÄESTÖ

3.1 Väestön jakautuminen

Norjassa on ihmisiä tällä hetkellä noin 4,4 miljoonaa. Tiheimmin asutut alueet ovat Oslon vuonon ympäristössä sekä Stavangerin ja Bergenin seuduilla. Norjan keskimääräinen väentiheys (13,5 as./km2) on Islannin jälkeen Euroopan alhaisin. Valtaosa asukkaista on pohjoiseen rotuun kuuluvia norjalaisia, pohjoisosassa asuu pieni joukko saamelaisia ja kveenejä. Ulkomaalaisia Norjassa asuu n. 165 000 (3,7 % väestöstä), joista suurin osa on kotoisin Pohjoismaiden lisäksi Brittein saarilta, Saksasta ja Yhdysvalloista sekä Jugoslaviasta, Iranista, Pakistanista, Sri Lankasta, Somaliasta ja Vietnamista. Väestön vuotuinen kasvu on 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa ollut 0,4–0,5 %. Miehiä norjalaisista on 2,20 milj. ja naisia 2,25 milj. (1999). Odotettavissa oleva elinikä on miehillä 75 vuotta ja naisilla 81 vuotta. Väestöstä ¾ asuu kaupungeissa ja taajamissa. Lähes kaikki osaavat lukea.
Norjan ev.-lut. kirkkoon kuuluu 88 % väestöstä. Norjalaisten koulutustaso on kansainvälisesti korkea, lukutaitoisia on 99 % väestöstä, ja 19 % yli 24-vuotiaista oli saanut korkea-asteen koulutuksen 1992. Ammatissa toimivasta väestöstä 5 % työskentelee alkutuotannossa, 24 % teollisuudessa ja muussa jalostustoiminnassa sekä 74 % palveluammateissa (1996). Työttömyysaste 1998 oli keskimäärin 3,2 %. Norjan sosiaaliturva on suom. tasoa. Asukkaita yhtä lääkäriä kohti 1996 oli 285 ja sairaansijoja 1 000 asukasta kohti 5,1.

4. NORJAN TALOUS

4.1 Peruselinkeinot

Viljelyskelpoista maata Norjassa on vain 2,9 % maa-alasta. Tärkeimmät viljelykasvit ovat ohra, kaura, peruna ja vihannekset. Useimpien maataloustuotteiden osalta Norja on omavarainen. Tärkeimmät viljelyseudut sijaitsevat Osloa ympäröivillä alangoilla, Trondheimin seudulla sekä Jaerenin alangolla lähellä Stavangeria. Lampaita on enemmän kuin muissa Pohjoismaissa yhteensä. Sikoja on 0,8 milj. ja nautakarjaa 1 milj. Turkiseläinten tarhaus aloitettiin Norjassa jo vuonna 1913.
Metsätalous on maatalouden merkittävä rinnakkaiselinkeino ja pitkälle kehittynyt. Metsiä on 70 000 km2, josta havumetsien osuus on 80 %. Eniten metsiä on maan kaakkois- ja itäosissa sekä Keski-Norjassa. Vuotuiset hakkuut (vajaat 10 milj. m3, 1995) ovat noin neljännes Suomen metsien hakkuumääristä. Norja on maapallon johtavia kalastusmaita, vaikka ammattikalastajien määrä on vähentynyt n. 17 000:een (1996). Norja on maapallon johtavia kalastusmaita. Tärkein pyyntikala on turska; sillin merkitys on vähentynyt sillikannan pienentymisen ja pyyntirajoituksen vuoksi. Kokonaiskalansaaliit ovat 1980-luvun alkuvuosista pienentyneet, 1996 saalis oli 2,6 milj. t ja kalanvienti 1,5 milj. t. Kalastuslaivastoon kuuluu n. 14 000 alusta.

4.2 Teollisuus

Merenkululla on tärkeä merkitys Norjan taloudessa; Norjan kauppalaivasto (17 500 alusta Norjan kansainvälisessä. alusrekisterissä, NIS, 1996) on maailman suurimpia, ja maassa on lukuisia suuria varustamoita (mm. Vara, Wilho. Wilhelmien, Star Shipping). Teollisuustuotannon volyymi-indeksi on 1990-luvulla kasvanut sadasta lähes 140:een. Kaivostyön tärkeimmät tuotteet ovat rautamalmi (1,6 milj. t, 1994), jota louhitaan Kirkkoniemessä, Trøndelagissa ja Romsdalissa, sekä kivihiili (0,3 milj. t), jota saadaan Jan Mayenilta ja Huippuvuorilta.
Pohjanmeren ja Norjanmeren öljy- ja maakaasuvarat ovat suuret (1,4 mrd. t öljyä ja 2,9 mrd. m3 kaasua). Raakaöljyn ja maakaasun tuottajana Norja on maailman kymmenen suurimman joukossa ja tuottaa öljyä kuusi kertaa yli oman tarpeensa ja Euroopan maakaasutarpeesta 15–20 %. Norjan raakaöljyn tuotanto 1998 oli 150 milj. t ja maakaasun 48 mrd. m3. Nyk. tuotantovauhdilla öljyä lasketaan riittävän lähes 20 ja kaasua 100 vuodeksi. Energiantuotannon kannalta merkittävimpiä ovat runsaat vesivoimavarat (yht. 20 000 MW), joista lähes puolet on vielä hyödyntämättä. Vesivoimalla tuotetaan lähes kaikki Norjan sähkö. Energiaomavaraisuus on moninkertainen, 899 % (1996).
Tärkeitä teollisuudenaloja ovat puunjalostus- ja paperiteollisuus (mm. Norske Skogindustrier), kemian- ja metalliteollisuus (mm. Dyno Industrier, Norsk Hydro) sekä laivanrakennus (Kværner-yhtymä) ja kalanjalostus.

4.3 Liikenneyhteydet

Maan suuri pituus sekä vuonot ja vuoristot vaikeuttavat rautatie- ja maantieliikennettä. Sen vuoksi lentoliikenteellä ja rannikon laivaliikenteellä on huomattava merkitys. Maanteitä Norjassa on 90 500 km, josta määrästä pääteitä 26 500 km ja moottoriteitä runsaat 500 km, sekä rautateitä runsaat 4 000 km (1996). Maantietunneleita on kaikkiaan n. 700 yht. yht. 600 km:n matkalla. Henkilöautotiheys on 402/1 000 as (1997). Valtaosa Norjan kansainvälisestä tavaraliikenteestä kulkee meritse; tärkeimmät satamat ovat Oslo, Stavanger, Bergen, Narvik, Tønsberg, Kristianstad, Trondheim ja Porsgrunn. Norjan kotimaan lentoliikenteessä kulki 1996 17,5 milj. matkustajaa, joka määrä on asukaslukuun suhteutettuna maailman suurimpia; ulkomaan liikenteessä kulki 6 milj. matkustajaa. Vilkkaimmat lentoasemat ovat Fornebu (Oslo), Flesland (Bergen), Værnes (Trondheim) ja Sola (Stavanger). Postitoimipaikkoja Norjassa oli 1996 yht. 2 100 ja lähetyksiä kuljetettiin 2,5 mrd. kappaletta. Vuonna 1997 Norjassa oli 2,3 milj. puhelinliittymää; matkapuhelin oli kesällä 1999 joka toisella asukkaalla.

4.4 Kaupungit

Norjan kaupunkeja (as.): Oslo (pääkaupunki 507 500 vuonna 2000 ), Bergen (229 500), Tronheim (149 000), Stavanger (109 000), Baerum (101 500).

4.5 Kauppa

Norja käy melko paljon kauppaa eri maiden kanssa. Viennissä ovat etusijalla öljy ja öljytuotteet, selluloosa ja paperi, kala ja kalatuotteet sekä rauta-ja terästeollisuuden tuotteet. Tuonti koostuu pääosin koneista, kulkuneuvoista, kemikaaleista ja tekstiileistä. Ulkomaankaupasta ¾ suuntautuu EU-maihin.

Auta esseet.net -sivustoa kasvamaan!

Klikkaa itsesi heti lähetä tiedostoja -sivulle ja lähetä kaikki koneellasi lojuvat, palveluun sopivat tiedostot muiden käyttäjien saataville!

Auttamalla muita autat myös itseäsi! :)

Lataa tiedosto

Lataa tiedosto klikkaamalla alla olevaa linkkiä. Muistathan myös kommentoida lataamaasi tiedostoa sivun alaosassa olevan lomakkeen kautta!

norja.doc

Auta esseet.net -sivustoa kasvamaan!

Klikkaa itsesi heti lähetä tiedostoja -sivulle ja lähetä kaikki koneellasi lojuvat, palveluun sopivat tiedostot muiden käyttäjien saataville!

Auttamalla muita autat myös itseäsi! :)